Usein esitettyjä kysymyksiä

Olemme koonneet tälle sivulle matkan varrella vastaan tulleita kysymyksiä. Toivottavasti niistä löytyvät tarvittavat vastaukset. Mikäli kuitenkin jäät vielä näidenkin jälkeen epätietoiseksi, ota  yhteyttä kurssin yhteyshenkilöön Armi Temmekseen .

Voinko tulla kurssille?

Tasovaatimuksia ei ole. Voit tulla tutustumaan uuteen soittimeen tai hiomaan taitojasi tutulla soittimella. Kurssilaisten kirjo on osaamisen ja instrumenttien osalta hyvinkin vaihteleva. Kurssille osallistuu musiikkiopistolaisia,  musiikin harrastajia, musiikin ammattiopiskelijoita ja vanhaa musiikkia harrastavia ammattimuusikoita.  Kurssiohjelma on räätälöitävissä tasosta riippumatta sopimaan osallistujille.

Miten kurssilaiset valitaan?

Valitsemme osallistujat ilmoittautumisjärjestyksessä. Jos kurssi täyttyy jonkin oppiaineen osalta, Helsingin vanhan musiikin seuran jäsenillä on etusija. Siinä vaiheessa ei kannata luovuttaa. Peruutuksia voi tulla ja voit jäädä jonotuslistalle, tai valita kurssilta toisen oppiaineen.

Olen soittanut vain modernia soitinta,  voinko tulla kurssille?

Jos sinulla on vastaavan modernin soittamisen perusteet hyppysissä, voit hyvin tulla kurssille.  Modernin oboen tai huilun soittajien kannattaa sopia soittimen lainaamisesta, koska barokkiyhtyeissä ja orkesterissa on käytössä viritystaso 415 Hz

Minulla ei ole omaa soitinta, mutta haluaisin tulla kurssille

Tiedustele kurssin opettajilta ja järjestäjiltä mahdollisuutta lainata soitinta. Lainaaminen saattaa hyvinkin onnistua.

Kurssilla ei ole opetusta soittimessani, voinko tulla kurssille?

Olet tervetullut. Voit osallistua kamariyhtyeisiin ja isoihin kokoonpanoihin. Tekemistä kyllä rittää.

Voiko 12-vuotias lapseni osallistua kurssille?

Nuorimmat kurssilaiset ovat yleensä vähän toisella kymmenellä. Tiukkoja ikärajoja ei ole, mutta kurssilaisen tulee kyetä tekemään itse oma päiväohjelmansa ja noudattamaan sitä. Mikäli nuori on itsenäinen ja pystyy pitämään huolta itsestään,  mitään estettä kurssille osallistumiseen ei ole. Jos asia kuitenkin epäilyttää, kannattaa keskustella kurssin järjestäjien kanssa.

Uskallanko päästää 16-vuotiaan nuoren kurssille?

Kursseilla ei ole ollut mitään ongelmia nuorten kanssa. Kurssin laaja ikäjakauma varmistaa sen, että aikuisia on yleensä lähituntumassa varsin paljon, jos tarvetta ilmenee.

Mitä kurssilla tapahtuu?

Kurssilaiset rakentavat itse oman lukujärjestyksensä oppituntien ja yhteissoittoharjoitusten mukaan. Ohjelma alkaa aamupalan jälkeen yhdeksältä ja jatkuu puolen päivän ruokatuntiin asti. Opetus jatkuu jälleen yhdestä puoli neljään ja kahvin jälkeen neljästä puoli kuuteen. Oppitunnit jatkuvat usein myös päivällisen jälkeen, ja erilaiset yhtyeet harjoittelevat innostuksen mukaan myöhäänkin illalla. Kosketinsoittajien kannattaa varautua myöhäisiinkin harjoitusaikoihin soitinten rajallisen määrän vuoksi.
Jos kurssilaiselle jää ylimääräistä vapaa-aikaa soittamisen lomassa, kurssikeskuksen ympäristössä on hyvät mahdollisuudet harrastaa erimuotoista happihyppelyä. Kurssilla järjestetään myös vapaamuotoisia illanviettoja. Keskellä viikkoa on "makkara" -ilta. Loppukonsertin jälkeen juhlitaan myös.  Kurssin ilmapiiri on välitön ja avoin.

Saanko valita opettajani?

Pyrimme ottamaan opiskelijoiden toiveet huomioon, mutta aivan varmasti emme voi luvata.

Minulla on kysymys opettajalle, kuinka tavoitan hänet?

Saat yhteystiedot osallistumisvahvistuksen mukana kesäkuussa. Jos tarvitset ne aiemmin, ota yhteyttä kurssin järjestäjiin, toimitamme yhteystiedot.

Mikä on kurssin opetuskieli?

Opetuskieli on pääosin suomi, mutta opetusta on saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi, mahdollisesti myös saksaksi. Kielellisiä ongelmia on kuitenkin turha pelätä, niistä ei ole mitään ylitsepääsemättömiä esteitä koskaan tullut.

Kuinka paljon saan opetusta?

Yksityisopetuksen määrä on oppiainekohtainen, koska oppitunnit jakautuvat oppiaineissa eri tavalla yksityistunteihin ja ryhmäopetukseen. Opettajat päättävät  oppituntien jakautumisesta, mutta laskennallisesti jokaista kurssilaista kohden on noin kuusi tuntia opettajan aikaa. Tästä ajasta osa on yksityisopetusta, osa ryhmäopetusta ja osa yhtyeopetusta. Käytännössä yksi oppilas saa enemmän kuin tuon kuusi tuntia opetusta.

Pääsenkö varmasti johonkin yhtyeeseen?

Pääset. Yhtyeet järjestetään siten, että jokainen kurssilainen pääsee halutessaan osallistumaan yhteismusisointiin. Näiden virallisten yhtyeiden lisäksi kurssilaiset muodostavat usein keskuudessaan erilaisia epävirallisia yhtyeitä. Lisäksi on tarjolla avoimet  kokoonpanot: keskiaikayhtye (440 Hz), renessanssiorkesteri (440 Hz), barokkiorkesteri (415 Hz) ja kuoro.

Mihin kaikkeen kannattaa osallistua?

Yleensä hyvä määrä on osallistua omille soittotunneille, oman soittimen ryhmäopetukseen, yhteen-kahteen järjestettyyn yhtyeeseen ja suureen kokoonpanoon. Tällä määrällä kalenteriin jää vielä aikaa harjoitella omia sooloja ja hiukan levätäkin. Yksilölliset erot ovat toki suuria, tarmokkaimmat ihmiset pystyvät tekemään enemmän, mutta yleensä liian suuren työmäärän ottaminen pikemmin vähentää kurssin antia.

En halua osallistua yhtyeisiin, saanko enemmän yksityistunteja?

Yhtyesoitto on yksi kurssin tärkeimmistä painopistealueista, mutta siihen osallistuminen on luonnollisesti täysin vapaaehtoista. Emme kuitenkaan voi kompensoida yhtyetuntien ja yksityistuntien määrää toisillaan.

Miten valmistaudun ennen kurssia?

On antoisampaa osallistua opetukseen, jos hallitset kappaleet teknisesti. Jos olet saanut yhtye- tai orkesterinuotteja etukäteen, niihin kannattaa perehtyä kunnolla. Kurssilla keskitytään yhteissoittoon ja tulkintaan. Jos orkesteristemmasi tuntuu liian vaikealta, voit pyytää opettajalta etukäteen helpotettuja stemmoja tai muita vinkkejä soiton sujuvoittamiseksi.

Missä voin kurssilla harjoitella?

Huoneissa harjoitteleminen saattaa onnistua - soittimen äänenvoimakkuudesta ja naapurien sietokyvystä hiukan riippuen. Vapaita luokkahuoneita voi käyttää harjoitustilana.
Kosketinsoittajien harjoittelu vaatii soittimen varaamisen sopivasta luokasta.

Onko harjoituscembaloita riittävästi?

Käytännössä käytössä tulee olemaan ainakin viisi cembaloa. Tämä määrä on osoittautunut riittäväksi. Soitinten käytön suunnittelu vaatii jonkin verran joustavuutta ja järjestelyjä, mutta kaikki soittajat ja yhtyeet saavat kohtuullisesti harjoitusaikaa.

Mikä ihmeen viritystaso?

Kurssilla käytetään kahta soittimien viritystasoa. Barokkimusiikkia soitetaan viritystasolla 415 Hz. Renessanssin ja keskiajan musiikissa on käytössä 440 Hz. Omilla tunneilla voit käyttää haluamasi viritystason soittimia. Yhtyeiden muodostamista varten sinun kannattaa kertoa ilmoittautumislomakkeessa, millaisia soittimia tuot mukanasi. Joissakin tapauksissa voimme tarjota lainasoittimia.

Pääsenkö/joudunko esiintymään?

Tärkeä osa kurssin tunnelmaa ovat erilaiset ateria- ja kahvikonsertit. Varsinkin viikon loppupuolella ruokailua siivittävät vanhan musiikin sulosävelet. Iltaisin on ohjelmassa vapaata oleskelua sekä illanviettoja, joissa esitetään soittoa, laulua, tanssia yms. innostuksen mukaan.
Leiriviikko huipentuu loppukonserttiin, joka järjestetään viimeisenä iltana. Konsertti on yleisölle avoin tapahtuma, jonne on mahdollista kutsua  ystäviä ja sukulaisia kuuntelemaan kurssin antia.

Voiko kurssia käyttää opintosuorituksena?

Vastaus riippuu aika paljon oppilaitoksesta ja tutkinnosta, mutta moni on saanut opintopisteitä kurssista. Kirjoitamme mielellämme osallistumistodistuksen ja annamme tarvittaessa lisäselvityksiä kurssin luonteesta.
Luonnollisesti sama koskee apurahoja; annamme mielellämme tarvittavia selvityksiä apuraha-anomuksia varten.

Mitä eri majoitusvaihtoehdot ovat?

Löydät tiedot majoitusvaihtoehdoista Kesäkurssi-sivulta. Kaikkien huonetyyppien määrät ovat rajoitettuja, joten aina emme voi taata juuri varaamaasi majoitusvaihtoehtoa.
Jos haluat jakaa huoneen  jonkun tietyn henkilön kanssa, kummankin tulee laittaa tästä maininta ilmoittautumislomakkeeseensa.

Tarvitsen erityisjärjestelyjä majoituksessa tai ruokailussa, mitä teen?

Opisto pystyy tarjoamaan valikoiman erityisruokavalioita, mutta valitettavasti  ei esteetöntä liikkumista. Mikäli tarvitset jotain tavallisesta poikkeavaa erikoisruokavaliota tai muita erityisjärjestelyitä, ota yhteyttä kurssipaikkaan.

Mitä kurssille pitää ottaa mukaan

Omien vaatteiden ja muiden tavallisten matkatarvikkeiden lisäksi seuraavat kannattaa ottaa mukaan:

• Omat instrumentit
• Nuottiteline
• Runsaasti kyniä
• Sakset ja teippiä
• Avoin asenne

Vuodevaatteita tai pyyhettä ei tarvitse ottaa mukaan, ne tulevat talon puolesta. Oma uimapyyhe kannattaaa pakata mukaan.

Voiko kurssille saapua myöhässä tai lähteä aikaisemmin?

Voi, mutta se ei ole kovin suositeltavaa. Myöhäinen saapuminen tekee yhtyeiden muodostamisesta huomattavasti työläämpää, varhainen lähteminen taas vaikeuttaa loppukonsertin järjestelyjä. Käytännössä kurssilta voi lähteä viimeisenä iltana konsertin jälkeen, jos ei halua osallistua hauskanpitoon konsertin jälkeen.
Mikäli tiedät joutuvasi olemaan poissa painavista syistä, mainitse asiasta jo ilmoittautumislomakkeella, niin osaamme suunnitella ohjelmaa sen mukaan.

Mistä kurssin hinta muodostuu?

Kurssin kustannukset muodostuvat opetuksesta, majoituksesta ja täysihoidosta. Myös kurssin ilmoittelusta ja esimerkiksi soittimien järjestämisestä kurssille koituu kustannuksia. Kurssin järjestäjät eivät nosta palkkaa tai saa muita korvauksia tekemästään työstä.
Kurssi rahoitetaan osallistumismaksuilla, minkä lisäksi Helsingin vanhan musiikin seura tukee kurssia muilla tuloillaan. Valitettavasti emme kuitenkaan saa julkista tukea kurssillemme miltään taholta, ja tämä heijastuu kurssin hinnassa. Työskentelemme kovasti sen eteen ettei kurssin hinta tulevaisuudessa nouse merkittävästi, mutta otamme erittäin mielellämme vastaan sekä rahaa että vihjeitä sen saamiseksi!

Kuinka kurssi maksetaan?

Kurssin järjestävä opisto laskuttaa kurssimaksun etukäteen.

Olen ilmoittautunut kurssille mutta haluan perua, mitä teen?

Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti sekä kurssipaikkaan että Vanhan musiikin seuraan kurssin järjestäjille. Peruutusehdot löytyvät Kesäkurssi-sivulta.
Kurssin järjestelyjen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että ilmoitat asiasta mahdollisimman nopeasti. Pahin tilanne on se, jossa kurssille ilmoittautunut jättäytyy pois kurssilta ilmoittamatta mitään, koska se voi haitata monen kanssasoittajan yhtyetoimintaa.

Ovatko osallistujat vakuutettuja?

Kurssilla ei ole erillistä vakuutusta osallistujille, joten kannattaa tarkistaa oman kotivakuutuksen tai matkavakuutuksen kattavuus.

Ovatko osallistujien instrumentit vakuutettuja?

Instrumentalistien on hyvä tarkistaa instrumenttiensa vakuutusturva ennen kurssia. Yleensä kotivakuutus kattaa myös kurssilla tapahtuvat vahingot, mutta kurssilla ei ole erillistä vakuutusta.

Kuinka voisin auttaa kurssin järjestelyissä?

(Tämä onkin järjestäjien lempikysymys.) Kurssin järjestelyissä on monenlaista tehtävää, ja kaikille halukkaille löytyy jotain.
Mainostusta ei ole koskaan liikaa. Sitä voit tehdä vaikkapa tulostamalla mainosjulisteita ja levittämällä niitä sopiviin paikkoihin. On myös erittäin arvokasta, jos mainostat kurssia kavereillesi ja vaikkapa naamakirjassa tai muussa sosiaalisessa mediassa. Otamme myös mielellämme apua vastaan kurssin markkinointimateriaalin tekemisessä.
Tiedotusta ei myöskään näissä kuvioissa ole liikaa. Kurssin tärkeimmät tiedotuskanavat ovat nämä sivut sekä sähköpostilistat. Jos tunnet olevasi tiedotushenkinen ihminen, niin näissäkin asioissa otamme mielellämme apua vastaan!
Soitinten siirrot työllistävät järjestäjiä kurssin alla ja sen jälkeen. Joudumme haalimaan läjän cembaloita pääkaupunkiseudulta ja muualta. Siirrot sujuvat sitä helpommin, mitä enemmän käsipareja on käytettävissä. Ajokortti ja kokemus pakettiauton ajamisesta on plussaa, mutta kantohommiin kelpaavat toki ajokortittomatkin.
Kurssin suunnittelu tehdään luonnollisesti hyvissä ajoin etukäteen. Jos haluat mukaan suunnittelemaan ensi vuoden kurssia, muista nykäistä kurssin järjestäjiä hihasta kurssin aikana!

Keitä te olette?

Kurssia järjestää Helsingin vanhan musiikin seuran aktivisteista koottu ryhmä, jossa on tällä hetkellä Armi Temmes, Paula Järvinen,  Satu  Salmenkylä-Salminen, Ville Voipio ja Markku Åberg. Saamme kuitenkin apua myös muilta tässä mainitsemattomilta henkilöiltä; esimerkiksi jotkut kurssilaiset ovat tuoneet oman cembalonsa mukaan kurssille.

Vinkkejä ensikertalaisille

Aikuisiällä viulunsoiton aloittaneen kesäkurssin ensikertalaisen vihjeitä toisille ensikertalaisille (ja miksei muillekin). Kiitos Esko arvokkaista ajatuksista!

• Kappaleisiin kannattaa tutustua etukäteen. Ja myös miettiä tarvitseeko helpotettuja nuotteja. Niitä voi - ja kannattaa - pyytää jo ennen leirin alkua, että opettajat ehtivät auttaa. Bändikaverien kanssa pidetyt lisäharjoitukset ja oma harjoitetelu opiston puistossa lämpiminä suvisina iltoina valmensivat ja jättivät mukavia muistoja.
• Soittaminen leirin mittakaavassa, tuntikaupalla joka päivä oli fyysisesti vaativaa. Muutama viikko leirin jälkeen käteni kipeytyi ja kipu jatkui pitkään. Seuraavalle kerralle suunnittelen lisääväni varovaisesti harjoitusmääriä jo edeltävinä kuukausina ja olen huolellisempi lämmittelyjen ja venyttelyjen kanssa leirin aikana.
• On kuulemma yleistä, että leirin puolessa välissä tuntuu hankalalta ja vaikealta. Tieto siitä, että et ole ainoa voi huojentaa oloa. Vaikeakin olo menee ohitse kun sille antaa aikaa eikä pelästy liikaa. Irtaantuminen arjesta ja sopeutuminen vaativiin päiviin ja syvään musiikilliseen sukellukseen oli uusi, siihen asti ainutlaatuinen kokemus.
• Jos tulee yksin leirille eikä tunne ketään, voi olla yksinäinen olo vaikka muut leirillä olisivat hyvinkin tuttavallisia ja ruokapöydässä juttuseuraa riittää aina. Mutta leirillä on muitakin samassa tilanteessa - rohkeasti uusia tuttavuuksia tekemään.  Leirin puolen välin jälkeen kuitenkin oli monta tuttua ja käytiin välillä uimaretkillä tai kaupassa yhdessä. Leirin loppupuolella tuntui jo paljon enemmän tutulta paikalta ja porukalta.
• Ole armollinen itsellesi äläkä vertaile itseäsi muihin. Leirillä on hyvin eritasoisia soittajia ja kaikenlaisia ihmisiä ja persoonia. Kaikki ovat tervetulleita eikä ketään katsota pahalla ainakaan soittotaidon vuoksi!
• Minua oli hieman varoiteltu, että siviiliin palaaminen saattaa tuntua oudolta, kun päivät eivät enää olekaan laitosmaisesti rytmitettyjä ja ohjattuja. Sitä en itse erikoisemmin kokenut. Suurin haaste oli pari Purcellin kipaletta, jotka jäivät korvamadoiksi hieman pitempään kuin olisin suonut.
  

Soiton ja musiikin harjoittelun ja harjoittamisen lisäksi leirillä oli paljon kaikenlaista elämää. Ruokatauot nauravien ja keskustelevien ja ystävällisten ihmisten kanssa, yhteiset illanvietot ja pienet retket lähiympäristöön, uudet soitin- ja musiikkilajikokeilut ja monet muut pienet väripilkut ilahduttivat. Oman lempparini olivat krumhornit. Olin myös leirin alussa ilmoittautunut leirillä kokoon kerättyyn kuoroon johon kuka vaan sai mennä.  Kuoro osoittautui oivalliseksi heräteostokseksi. Kuoron johtaja ja kokeneemmat laulajat auttoivat äänien löytämisessä ja kuoron harjoitukset olivat minulle iltaisin iso ilo. Laulamiseen tykästyin niin paljon, että jatkoin syksyllä pysyvämpään kuoroon.

Entä sitten se miksi leirille alun perin suuntasin: Musiikki, soittaminen, musiikista ja kulttuurista yhdessä nauttiminen, oman soittotaidon lisääntyminen? Kappaleiden esittäminen ruokatauoilla ja loppukonserteissa ja muiden esitysten kuuleminen monta kertaa päivässä toivat elämääni enemmän kulttuuria ja liikutusta kuin elämässäni yleensä on koko vuonna. Muistot hauskoista ja herkistä ja komeista ja kauniista ja monenlaisista muista esityksistä täyttävät mieleni edelleen tunteilla. Leirin loppukonsertissa muutama vuosisataa aikaisemmin eläneiden Ferdinandon ja Kristianan hääjuhlan juhlistaminen komealla Italiankielisellä oopperalla jumalatarten sipsuttaessa kuolevaisten keskellä tiukujen helistessä hymyilyttää edelleen. Eikä yhden käden sormet riitä laskemaan niitä kertoja kun odottamatta kyyneleet virtasivat poskiani pitkin vaikka nokkahuilun tai ihmisäänen vapauttamina.

Leirin opit ja annit - niin soitinkohtaisilta oppitunneilta kuin muista soittotilanteista - tuntuvat omassa harrastuksessa edelleen. Leiri, sen osaavat opettajat, huomaavaiset järjestäjät ja ystävälliset ja vähitellen tutuksi tulleet kanssaharrastajat olivat minulle vuoden kohokohta.